Esittely: Jumalan suvereniteetin ja abstraktien esineiden dilemma

Jumalan ja abstraktien esineiden välinen suhde on yksi filosofisen teologian syvimmistä haasteista. Voiko kaikkivoipa, suvereeni Jumala elää rinnakkain luomattomien, ikuisten abstraktien esineiden, kuten numeroiden, logiikan ja muotojen, kanssa? Tässä artikkelissa käsitellään monimutkaista kysymystä Jumalan suvereniteetista ja siitä, kuinka se on vuorovaikutuksessa abstraktien esineiden kanssa. Tutkimalla erilaisia ​​ filosofisia lähestymistapoja, mukaan lukien platonismi, käsitteellisyys ja antirealismi, selvitämme tapoja, joilla teologit yrittävät ylläpitää Jumalan ehdotonta auktoriteettia samalla kun käsitellään abstraktien entiteettien olemassaoloa.

Miksi abstraktit esineet haastavat Jumalan suvereniteetin

Monille uskoville Jumala on korkein, omavarainen olento, joka on olemassa kaikesta muusta riippumatta. Tämä käsitys jumalallisesta *hyvyydestä* – Jumalan kyvystä olla olemassa täysin itsestään – muodostaa kristillisen teologian perustan. Abstraktien objektien, kuten matemaattisten totuuksien tai loogisten lakien, olemassaolo on kuitenkin uhka tälle suvereniteetille. Jos nämä esineet ovat olemassa välttämättä ja Jumalasta riippumatta, tarkoittaako se, ettei Jumala ole enää korkein?
Tämä dilemma on huolestuttanut kristittyjä filosofeja syvästi. Tri William Lane Craig, huomattava teistinen filosofi, kutsuu abstraktien esineiden olemassaoloa yhdeksi voimakkaimmista vastalauseista Jumalan suvereniteetille. Hän väittää, että jos nämä esineet ovat ikuisia ja luomattomia, ne heikentävät Jumalan omavaraisuutta ja muodostavat suuremman haasteen kuin jopa pahuuden ongelma.

Abstraktien objektien välttämättömyysargumentti

Yksi tärkeimmistä argumenteista abstraktien objektien puolesta tunnetaan välttämättömyyden argumenttina. Tämän näkemyksen mukaan tietyt objektit – kuten luvut, joukot tai ehdotukset – ovat välttämättömiä todellisuuden ymmärtämiselle. Kun esimerkiksi sanomme: ”Pöydällä on viisi omenaa”, viittaamme epäsuorasti numeroon ”viisi”. Jos tällaiset väitteet ovat tosia, abstrakteja objekteja, kuten numeroita, on oltava olemassa.
Tämän väitteen toinen lähtökohta on, että koska nämä abstraktit objektit ovat osa jokapäiväistä kieltämme ja tieteellistä ymmärrystämme, niiden on oltava itsenäisesti ja välttämättä, aivan kuten Jumala. Tässä piilee jännitys: jos abstrakteja esineitä on yhtä välttämättömästi olemassa kuin Jumala, kuinka Jumala voi säilyttää suvereniteetin kaikessa?

Realismi ja platonismi

Realismi on uskomus siihen, että abstraktit objektit ovat olemassa ihmisajattelusta riippumatta. Yksi tunnetuimmista realismin muodoista on platonismi, jonka mukaan abstraktit objektit ovat omassa valtakunnassaan erillään fyysisestä maailmasta ja jopa Jumalasta. Tämä ajatus, jonka esitteli ensimmäisenä antiikin kreikkalainen filosofi Platon, ehdottaa, että esineillä, kuten numeroilla tai muodoilla, on ikuinen, muuttumaton olemassaolo.
Platonistille matemaattiset totuudet tai loogiset periaatteet eivät ole Jumalan luomia, vaan ne ovat olemassa itsenäisesti ja välttämättä. Tämä näkemys on suoraan ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että Jumala on kaiken luoja, mikä saa monet teistiset filosofit etsimään vaihtoehtoja.

Konseptualismi: Abstraktit esineet jumalallisina ajatuksina

Yksi vaihtoehto platonismille on *konseptualismi*, ajatus siitä, että abstraktit esineet ovat olemassa ajatuksina Jumalan mielessä. Sen sijaan, että nämä esineet olisivat riippumattomia, ne ovat Jumalan älyn luomuksia. Tämä näkemys säilyttää Jumalan suvereniteetin, koska se viittaa siihen, että numerot, logiikka ja muut abstraktit olennot ovat täysin riippuvaisia ​ ​Jumalasta.
Käsitteellisyys on linjassa perinteisten teististen näkemysten kanssa Jumalasta kaiken, myös abstraktien käsitteiden, luojana. Jos abstraktit esineet ovat vain ajatuksia Jumalan mielessä, niin ne eivät haasta Hänen omavaraisuuttaan. Tämän lähestymistavan ovat historiallisesti omaksuneet Augustinuksen kaltaiset teologit ja viime aikoina Alvin Plantinga, huomattava kristillinen filosofi.
Konseptualismi kohtaa kuitenkin omat haasteensa. Jos Jumala esimerkiksi luo abstrakteja esineitä, onko hänellä itsellään nämä ominaisuudet ennen niiden luomista? Tämä johtaa siihen, mitä filosofit kutsuvat ”bootstrapping-ongelmaksi” – ajatukseen, että Jumalalla pitäisi olla tiettyjä ominaisuuksia luodakseen nämä ominaisuudet, mikä johtaa pyöreään selitykseen.

Käynnistyksen ongelma

Bootstrapping-ongelma syntyy, kun yritämme selittää, kuinka Jumala luo ominaisuuksia, jotka Hänellä on jo oltava. Esimerkiksi voidakseen luoda ominaisuuden ”olla voimakas”, Jumalan täytyy olla jo voimakas. Tämä luo eräänlaisen selittävän silmukan, jossa Jumalan on turvauduttava ominaisuuksiin, joita Hän ei ole vielä luonut. Tämä kiertokulku tekee käsitteellisyydestä vähemmän houkuttelevan joillekin filosofeille, jotka pitävät sitä riittämättömänä ratkaisuna abstraktien esineiden ongelmaan.

Antirealismi: Abstraktien objektien olemassaolon hylkääminen

Toinen lähestymistapa Jumalan suvereniteetin ja abstraktien esineiden välisen jännitteen ratkaisemiseen on *antirealismi*. Antirealistit väittävät, että abstrakteja esineitä ei todellisuudessa ole olemassa. Sen sijaan ne ovat yksinkertaisesti hyödyllisiä fiktiota tai käteviä kielellisiä työkaluja, jotka auttavat meitä kuvaamaan maailmaa. Tässä näkemyksessä väitteet numeroista tai loogisista periaatteista ovat totta käytännön mielessä, mutta ne eivät sido meitä näiden entiteettien todelliseen olemassaoloon.
Eräs antirealistinen teoria tunnetaan nimellä *teeskentelyteoria*, joka viittaa siihen, että kun puhumme abstrakteista objekteista, teeskentelemme niiden olemassaoloa. Esimerkiksi kun käytämme matemaattista kieltä, osallistumme eräänlaiseen älylliseen peliin, joka auttaa meitä ymmärtämään fyysistä maailmaa, mutta emme tee ontologista sitoutumista itse numeroiden olemassaoloon.
Toinen antirealistinen lähestymistapa on *neutralismi*, jonka mukaan väittämät abstrakteista objekteista voivat olla totta ilman, että ne viittaavat siihen, että nämä esineet todella ovat olemassa. Neutralismilla vältetään sekä realismin että fiktionalismin sudenkuopat sallimalla meidän puhua abstrakteista kokonaisuuksista sitoutumatta niiden olemassaoloon.

Neutralismi: keskitie

Jody Azzounin kaltaisten filosofien kannattama neutralismi tarjoaa keskitien realismin ja antirealismin välillä. Tämän näkemyksen mukaan väittämät abstrakteista objekteista ovat tosia, mutta ne eivät ole ontologisesti sitovia. Toisin sanoen voimme puhua luvuista, joukoista ja väitteistä väittämättä, että nämä asiat ovat itsenäisesti jossain abstraktissa valtakunnassa.
Teisteille neutralismi on houkutteleva vaihtoehto, koska se välttää platonismin teologiset haasteet samalla kun voimme silti käyttää matemaattista ja loogista kieltä mielekkäästi. Neutralismi säilyttää Jumalan suvereniteetin kieltämällä itsenäisten abstraktien objektien olemassaolon, mutta silti se tunnustaa näiden käsitteiden käytännön hyödyn.

Johtopäätös: Filosofisen tutkimuksen inspiroima

Näitä eri näkökulmia tutkittuaan käy selväksi, että kysymys Jumalasta ja abstrakteista esineistä on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Realismista antirealismiin filosofit kamppailevat edelleen sen kanssa, kuinka sovittaa yhteen Jumalan suvereniteetti abstraktien entiteettien olemassaolon kanssa. Vaikka käsitteellisyys tarjoaa teistisen ratkaisun, antirealistiset näkemykset, kuten neutralismi, tarjoavat tavan navigoida näissä kysymyksissä vaarantamatta Jumalan ylivaltaa.
Löysin inspiraation tohtori William Lane Craigin lähestymistavasta tähän monimutkaiseen aiheeseen. Hänen syvällinen filosofinen tutkimustyönsä on muokannut ymmärrystäni tästä syvällisestä ongelmasta. Jos olet kiinnostunut ja haluat sukeltaa syvemmälle, suosittelen katsomaan tämän oivaltavan videon: William Lane Craig Retrospective V : Jumala ja abstraktit esineet | Lähempänä totuutta. Se voi haastaa ja laajentaa näkemystäsi Jumalasta, todellisuudesta ja abstraktien esineiden luonteesta.